EU suunnittelee digilompakkoa, Amazon ei halua enää sovitella ja Katerra hakeutuu konkurssiin

Lisäksi A16Z arvioi, että kannattaako kasvuyritysten olla pilvessä

Huomenta! ☕

Transistori on arkipäivisin ilmestyvä, teknologiauutisiin ja internet-kulttuuriin keskittyvä, uutiskirje. Voit ryhtyä Transistorin tilaajaksi kirjoittamalla sähköpostiosoitteesi alle ja painamalla osoitekentän vieressä olevaa Subscribe-nappia!

Uutiset 🗞️

EU suunnittelee digitaalista lompakkoa

Financial Times (FT) raportoi eilen, että Euroopan Unioni (EU) suunnittelee kansalaisilleen ns. digitaalista lompakkoa, jonka kanssa voisi esim. tunnistautua julkisiin palveluihin kaikissa EU maissa. Lompakon julkistus olisi tarkoitus tapahtua tänään Keskiviikkona. FT:ltä:

The EU is set to unveil detailed plans for a bloc-wide digital wallet on Wednesday following requests from member states to find a safe way for citizens to access public and private services online.

The digital wallet would securely store payment details and passwords and allow citizens from all 27 countries to log into local government websites or pay utility bills using a single recognised identity, said people with direct knowledge of the plans.

The EU-wide app, which can be accessed via fingerprint or retina scanning among other methods, will also serve as a vault where users can store official documents such as a driver’s licence. Using the wallet was not compulsory, those involved said, but citizens who chose to sign up would benefit from an extra-secure digital ecosystem and greater flexibility ideal for post-pandemic life.

Se miten tuota on kuvailtu, tuo itselleni mieleen jonkinlaisen sekoituksen Ruotsissa toimivasta Kivra -palvelusta ja Suomi.fi:stä. Ja jos sitä kutsutaan digitaaliseksi lompakoksi niin saako sinne siirtää rahaa? Ja jos saa, niin onko se raha sitten keskuspankkien hallinnoimaa digivaluuttaa? Paljon kysymyksiä, mutta eiköhän tähän tämän päivän aikana saada vastauksia.

Amazon ei halua enää sovitella

Wall Street Journal (WSJ) raportoi, että Amazon on kaikessa hiljaisuudessa muuttanut käyttäjäehtojaan niin, että kuluttajat voivat haastaa yrityksen suoraan oikeuteen. Yritykset ovat perinteisesti halunneet välttää suoria oikeudenkäyntejä esim. kuluttajien kanssa, ja sen sijaan suosineet ns. sovittelua. Mutta, viime aikoina ovelat juristit ovat käyttäneet tätä järjestelmää aiheuttamaan mm. Amazonille isoja, lakikuluihin liittviä maksuja. WSJ:ltä:

Companies have spent more than a decade forcing employees and customers to resolve disputes outside the traditional court system, using secretive arbitration proceedings that typically don’t allow plaintiffs to team up and extract big-money payments akin to a class action.

Now, Amazon.com Inc. is bucking that trend. With no announcement, the company recently changed its terms of service to allow customers to file lawsuits. Already, it faces at least three proposed class actions, including one brought May 18 alleging the company’s Alexa-powered Echo devices recorded people without permission.

The retail giant made the change after plaintiffs’ lawyers flooded Amazon with more than 75,000 individual arbitration demands on behalf of Echo users. That move triggered a bill for tens of millions of dollars in filing fees, according to lawyers involved, payable by Amazon under its own policies.

Tässä vielä Vergen (maksumuuriton) yhteenveto asiasta.


Katerra hakeutuu konkurssiin

Rakennusalan kasvuyhtiö Katerra, kerrotaan hakeutuvan konkurssiin. Yritys oli saanut riskirahoittajakseen mm. SoftBankin ja kerännyt sijoittajilta yhteensä kahden miljardin dollarin edestä rahoitusta. Bloombergiltä:

Construction startup Katerra Inc. is shutting down, according to a person familiar with the matter, a dramatic collapse for a company that raised about $2 billion from investors including SoftBank Group Corp.

Katerra, founded in 2015, had promised to shake up the construction industry with its efficient factories, prefab parts and modular construction units. The company has said it was working in countries including the U.S., India and Saudi Arabia. In February of last year, Katerra’s marketing materials touted 8,000 employees across the globe.

With major cash infusions from SoftBank and others, Katerra grew quickly, in part by acquiring smaller construction companies. But integrating those businesses proved difficult, and the company was forced to deal with construction delays and issues in trying to perfect its modules. The person who described Katerra’s closing asked not to be identified because the information is private.

Tämä oli henkilökohtaisesti mielenkiintoinen juttu, koska muistan kun itse tein rakennusalalle projekteja, pidettiin Katerraa Suomessakin jonkinlaisena kiintopisteenä. Modulaarinen rakentaminen vaikuttaa edelleen ihan järkevältä idealta, ja luulen että ennemmin tai myöhemmin, joku saa siinä myös yksikkökustannukset toimimaan.

Suosittelut 🕵️

A16Z ja pilvestä poistuminen

Riskirahasto Andreessen Horowitz julkaisi Toukokuun lopussa mielenkiintoisen artikkelin pilvipalveluiden maksuista ja siitä miten ne vaikuttavat, isojen kasvuyritysten arvoihin. Artikkelista:

While back-of-the-envelope analyses like these are never perfect, the directional findings are clear: market capitalizations of scale public software companies are weighed down by cloud costs, and by hundreds of billions of dollars. If we expand to the broader universe of enterprise software and consumer internet companies, this number is likely over $500B — assuming 50% of overall cloud spend is consumed by scale technology companies that stand to benefit from cloud repatriation.

Artikkelia oli kieltämättä hieman hämmentävää lukea, koska pilven hyödyistä saarnataan käytännössä kaikkialla IT-alalla, mutta varsinkin tuossa markkina-arvo argumentissa tuntuu olevan järkeä.

Kuuluisin pilvestä pois siirtynyt kasvuyritys on Dropbox, jonka esimerkkiä artikkelissa analysoidaan. Ilmeisesti Dropbox säästi 75 miljoonaa dollaria kahden vuoden siirtämällä prosessinsa pois Amazonin pilvestä, ennen vuoden 2016 pörssiin listautumistaan. Lisäksi yrityksen liikevoittoprosentti nousi samana aikana 33 %:sta 67 %:iin, osittain infrastruktuurisäästöjen ansioista.

Nopeet 🚀