Elon Musk on nyt Twitterin suurin osakkeenomistaja
Lisäksi Matt Levine pohtii julkisten yritysten tarkoitusta
Huomenta! ☕
Tämän päivän uutiseen liittyen on läpinäkyvyyden nimissä hyvä todeta, että omistan pienen määrän Twitterin osakkeita.
Transistori on arkiaamuisin ilmestyvä teknologiauutisiin ja internet-kulttuuriin keskittyvä uutiskirje, jota sponsori freelancer-välitystoimisto Thriv. Klikkaa Transistori tilaukseen ja pysy kartalla teknologiamaailman tuoreimmista käänteistä!
Uutiset 🗞️
Elon Musk on nyt Twitterin suurin osakkeenomistaja
Elon Musk on nyt Twitterin suurin osakkeenomistaja 9,2 % omistusosuudellaan. Asia tuli ilmi eilen USA:n arvopaperi- ja pörssikomissiolle tehdyssä ilmoituksessa. Musk osti osakkeet yhteensä 2,89 miljardilla dollarilla. Twitterin osakekurssi ampaisi 27 % nousuun tiedon tultua julki. Bloombergilta:
Elon Musk took a 9.2% stake in Twitter Inc. to become the platform’s biggest shareholder, a week after hinting he might shake up the social media industry.
Twitter shares surged as much as 27% after Musk’s purchase was revealed Monday in a regulatory filing. The gain marked the stock’s biggest intraday increase since its first day of trading following the company’s 2013 initial public offering. The stake is worth about $2.89 billion, based on Friday’s market close.
Yksi erikoisuus Twitterissä sosiaalisen median yhtiönä on, että toisin kuin vaikka Meta, Snap tai Alphabet, ei Twitterin perustajilla ole osaketyyppeihin perustuvaa äänienemmistöä. Tämän on katsottu johtaneen viime vuonna yhtiön perustajan ja entisen toimitusjohtajan, Jack Dorseyn eroon, aktivistisijoittajien painostuksen takia.
Twitter is particularly vulnerable to outside pressure because unlike Google, Facebook, Amazon and Snap, the company’s founders don’t have special voting control over its future. The company has just recovered from activist pressure by Elliot Management that started in 2020 which led Dorsey, who was serving his second stint as CEO of Twitter, to set a succession plan.
Vielä on lisäksi epäselvää, mitä Musk aikoo osuudellaan tehdä. Ainakin osan osakkeista hän osti jo Maaliskuu 14. päivä. Musk myös tienasi ostolla ainakin 1,1 miljardia dollaria, osakkeen nousun jälkeen.
It’s unclear what Musk is planning with his stake. The filing with the SEC shows that the date of the event that triggered the disclosure was March 14. The type of form used often indicates the investor isn’t seeking to acquire control of a company, or to influence who controls it.
Musk, already the world’s richest person according to the Bloomberg Billionaires Index, has made about $1.1 billion on his holding since mid March, based on the pop in Twitter’s shares in early trading Monday.
Mies itse otti kantaan twitterissä asiaan ensin näin:
Ja kysyi sitten käyttäjiltä haluavatko he edit-napin:
Roelof Botha Sequoian johtoon
Maailman (kai) menestynein startupsijoittamiseen keskittynyt riskirahasto Sequoia, on kertonut uudesta johtohenkilön valinnasta. Rahaston johtoon tulee Roelof Botha, joka korvaa yritystä kymmenen vuotta luotsanneen Doug Leonen.
Botha on osa kuuluisaa PayPal-mafiaa, ja toimi aikoinaan yrityksen CFO:na. Sequoia on taas tullut kuuluisaksi siitä, että rahasto on onnistunut sijoittamaan vuosia teknologia-alan suurimpiin menestystarinoihin, kuten Appleen, Googleen ja ByteDanceen. Wall Street Journalilta:
Sequoia Capital named a new top leader, a rare transfer of power at one of Silicon Valley’s most storied venture-capital firms.
Sequoia partner Roelof Botha will take on a new role overseeing the firm’s U.S. and European funds, the company announced. In a concurrent note to investors, exiting Sequoia leader Doug Leone wrote that Mr. Botha “will set the overall tone and oversee the global centralized functions.”
…
Long one of the premier names in startups, Sequoia is known for early investments in Apple Inc., Google and Airbnb Inc., among other companies. It has more recently become entangled in controversy over its growing business in China, where it invested in TikTok owner ByteDance Ltd.
Mailchimp hakkereiden kohteena
Sähköpostimarkkinointipalvelu MailChimp on kertonut joutuneensa hakkerien hyökkäyksen kohteeksi. Ilmeisesti osa yhtiön työntekijöistä joutui ns. sosiaalisen hakkeroinnin kohteeksi, minkä seurauksena he luovuttivat omia käyttäjätunnuksiaan hakkereille.
Käyttäjätunnuksien kanssa hyökkääjät pääsivät käsiksi 319:sta asiakastilin tietoihin ja veivät osalta tileistä mm. sähköpostilistoja sekä API-avaimia. BleepingComputerilta:
According to MailChimp, some of their employees fell for a social engineering attack that led to the theft of their credentials.
"On March 26, our Security team became aware of a malicious actor accessing one of our internal tools used by customer-facing teams for customer support and account administration," MailChimp CISO, Siobhan Smyth, told BleepingComputer.
"The incident was propagated by an external actor who conducted a successful social engineering attack on Mailchimp employees, resulting in employee credentials being compromised."
…
These credentials were used to access 319 MailChimp accounts and to export "audience data," likely mailing lists, from 102 customer accounts.
In addition to viewing accounts and exporting data, the threat actors gained access to API keys for an undisclosed number of customers, which have now been disabled and can no longer be used.
Suosittelut 🕵️
Matt Levine pohtii julkisten yritysten tarkoitusta
Matt Levine kirjoitti erinomaisen analyysin ja esseen Elonin Twitter-osakkuudesta. Koko kirjoitus on lukemisen arvoinen, mutta eritoten lopun pohdinta siitä miten julkisten yritysten luonne on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, oli ajatuksia herättävä.
Vallitseva ajatussuunta 1980-luvulta eteenpäin oli, että julkisen yrityksen ainoa tehtävä on maksimoida osakkeenomistajan etua eli tuottaa näille niin paljon voittoa kuin mahdollista. Jos yrityksen johto ei tähän pystynyt, laitettiin se vaihtoon, usein aktivistisijoittajien toimesta:
For a while there was a broad consensus about what public companies were for. The goal of a public company, all the sophisticated people agreed, was to make as much money as possible for its shareholders. Sometimes managers got distracted from this goal, and then there was shareholder activism to get them back in line. “We want to replace management with other managers who will make more money for shareholders,” an activist would say, and if other shareholders agreed with her plans then she’d win a proxy fight and replace the managers and the system would move toward the perfect goal of maximizing profits.
Itse yhdistän tämän ajattelun vahvasti Reaganin ja Thatcherin ajan talousajatteluun, jonka suurin puolestapuhuja oli Milton Friedman. Tämä ajattelu näyttää jääneen viime vuosina taka-alalle. Nykyään moni julkisen yrityksen johtaja puhuu ns. sidosryhmäkapitalismista (stakeholder capitalism), missä ajatuksena on että yritykset ovat vastuussa muillekkin kuin pelkästään osakkeen omistajille.
When I started in corporate law and finance, this consensus had been dominant for decades and felt very, very stable. In 2022 it seems like a weird historical blip, a few decades (1980 to 2010?) when everyone fell into a radically oversimplified understanding of what companies are. Now everyone — even big-company CEOs — talks about “stakeholder capitalism,” the idea that companies don’t just answer to shareholders but have to optimize for lots of different constituencies that want different things. And even shareholders don’t monolithically want profit maximization: Many of them care about environmental, social and governance issues, and a company has to weigh those issues against profits just to keep the shareholders happy. And shareholder activism now can serve ESG purposes: If you pollute too much, the shareholders might throw you out.
En meinannut uskoa silmiäni kun googlasin tuon stakeholder capitalism -termin ja ensimmäinen hakutulos oli tämä konsulttiyhtiö McKinseyn artikkeli siitä miten toteuttaa sidosryhmäkapitalismia tehokkaasti. Investointipankkien jälkeen maailmassa ei ole montaa instituutiota, joiden olen mieltänyt ajavan osakkeenomistajien edun maksimiointia niin paljon kuin McKinsey. Ajat ovat selvästi muuttuneet (tosin kyynisempi voisi ajatella, että McKinsey hyppää vain trendin mukaan eikä oikeasti usko uuteen ideologiaan, mutta pois se minusta).
Levinen mielestä nyt eletään maailmassa missä vanha konsensus on kuollut, tai vetelee viimeisiään ja yritykset, niin julkiset kuin yksityiset, ovat sitä mitä (tarpeeksi) rikkaat ihmiset niiden päättävät olevan. Ja sitä ne todennäköisesti olivat ennen 1980-lukua:
But whereas the old consensus said that companies should maximize one thing, and identified what that thing was, the new theories do not. Now companies are for, you know, whatever someone with a lot of money wants them to be for. This is I think largely what they were for before the 1980s profit-maximizing consensus, too. This is not a particularly normative or predictive model, but it is a simple one.
Nopeet 🚀
(€) Nyt Mailchimp oli kyberhyökkäyksen kohteena.
Uusi Monkey Island on tulossa.
Valve lisää Steam Deck tilausten toimituksia.
Azuresta on nyt mahdollista vuokrata ARM-pohjaisia servereitä.
(€) Iso-Britannia suunnittelee NFT:n minttaamista.
Android käyttäjät eivät juuri nyt pysty ostamaan kirjoja Audiblesta, Googlen uusien sääntöjen takia.
(€) Palantir laukaisi oman satelliitinsa.
(€) USA:lla on nyt oma kybervirasto.
Fortnite on kerännyt 144 miljoonan dollarin edestä Ukrainalle.