Amazonin kasvu hidastui, Robinhood listautui pörssiin ja Scarlett Johansson haastoi Disneyn oikeuteen

Lisäksi Dan Wang kirjoitti Kiinan Sputnik-hetkestä.

Huomenta! ☕

Hyvää alkavaa viikonloppua kaikille!

Transistori on arkipäivisin ilmestyvä, teknologiauutisiin ja internet-kulttuuriin keskittyvä, uutiskirje. Voit ryhtyä Transistorin tilaajaksi kirjoittamalla sähköpostiosoitteesi alle ja painamalla osoitekentän vieressä olevaa Subscribe-nappia!

Uutiset 🗞️

Amazonin kasvu hidastumassa

Viikon tulojulkistusrumban päättää verkkokauppa ja pilvipalveluntarjoaja Amazon, jonka osake tippui peräti 7 % tulosjulkistuksen jälkeen. Yhtiö ilmoitti liikevaihdokseen 113,080 miljardia dollaria ja se kasvoi n. 27 % vuoden takaisesta. Kyseessä on selvä hidastuminen, sillä viime vuonna samaan aikaan liikevaihto kasvoi CNBC:n mukaan 41 %. Amazonin liikevoitto taas oli 7,778 miljardia dollaria ja se kasvoi n. 48 prosenttia vuoden takaisesta.

Hajoitettuna liiketoimintayksikköihin, Pohjois-Amerikan verkkokaupan liikevaihto oli 67,550 miljardia dollaria (kasvua +22 %), kansainvälisen verkkokaupan liikevaihto oli 30,721 miljardia dollaria (kasvua +36 %) ja pilvipalvelu AWS:n liikevaihto oli 14,809 miljardia dollaria ( kasvua +37 %)

CNBC:n mukaan Amazon ylitti Wall Streetin liikevoitto-odotukset mutta alitti ne liikevaihdon suhteen.

Amazon shares fell more than 7% in extended trading on Thursday after the company reported its first revenue miss in three years and gave weak third-quarter guidance.

Here’s how the company did:

  • Earnings: $15.12 vs$12.30 per share, according to analysts surveyed by Refinitiv

  • Revenue: $113.08 billion vs$115.2 billion, according to analysts surveyed by Refinitiv

Amazon’s revenue grew by 27% year over year to $113.08 billion. That’s a significant slowdown from the second quarter of 2020, when sales skyrocketed 41% year over year.

On a call with reporters, Amazon CFO Brian Olsavsky blamed tough year-over-year comparisons to its business during Covid-19 lockdowns. In mid-May of last year, Amazon saw growth rates jump to between 35% to 45%, he said.

Amazon myös ohjeisti, että odottaa kasvunsa hidastuvan entisestään seuraavalla vuosineljänneksellä.


Robinhood listautui pörssiin

Sijoituspalveluita tarjoava Robinhood, joka oli yksi iso tekijä ns. meemiosakeilmiön takana, listautui eilen pörssiin. Kauapankäynnin alkaessa Robinhoodin osakkeen arvoksi annettiin 38 dollaria per osake, mikä antoi Robinhoodille markkina-arvoksi n. 32 miljardia dollaria. Päivän päätteeksi osake tosin laski n. 8 %. New York Timesilta (NYT):

Robinhood helped propel a “meme stock” frenzy this year that sent share prices of small companies on a roller-coaster ride. On Thursday, its own initial public offering was far more subdued.

Shares in the stock-trading start-up opened trading at $38, the same price as its offering, but then fell as much as 11 percent. They ended the day down 8.4 percent at $34.82, valuing the company at $29 billion and showing that investors were skeptical of Robinhood’s grand mission of upending Wall Street.

But the tepid trading debut suggested that there may be limits to investors’ euphoria for I.P.O.s, even in a blockbuster year for them. There were 213 in the first six months of the year, more than in any full year for the last decade, according to Renaissance Capital, which tracks I.P.O.s. This week alone was set to have 25 companies go public in the United States, making it the busiest in two decades. Instacart, the grocery delivery company, and Nextdoor, the social network, are among the others expected to go public this year.

A first-day slump like Robinhood’s is rare. On average, shares in I.P.O.s in the United States jumped 39 percent on their first day of trading this year, according to Dealogic, a data provider. But they have since fallen by an average of 1.6 percent, according to Renaissance Capital.

Robinhoodin listautumisesta teki myös mielenkiintoisen se, että yhtiö tarjoi n. 20 % listatuista osakkeista suoraan asiakkailleen, sen omassa sovelluksessa, listautumishintaan. Yleensä yhtiöt tarjoavat osakkeita listautumishintaan lähinnä niiden listautumisen hoitaneille pankeille ja näiden asiakkaille.


Scarlett Johansson haastaa Disneyn oikeuteen

Kerrotaan nyt vielä, että näyttelijä Scarlett Johansson on haastanut viihdeyhtiö Disney oikeuteen, viimeisimmän Marvel-elokuvan, Black Widown, levityssopimuksen takia. Johanssonin mukaan, hänen ja Disneyn välillä oli sopimus, joka olisi taannut, että elokuvaa olisi näytetty yksinoikeudella aluksi pelkästään elokuvateattereissa.

Sen sijaan, Disney julkaisi elokuvan samaan aikaan elokuvateattereissa, että sen suoratoistopalvelu Disney+:ssa. Iso osa Johanssonin kompensaatiosta oli sidottu nimenomaan elokuvan lipputuloihin. Wall Street Journalilta (WSJ):

Scarlett Johansson, star of the latest Marvel movie “Black Widow,” filed a lawsuit Thursday in Los Angeles Superior Court against Disney, alleging her contract was breached when the media giant released the film on its Disney+ streaming service at the same time as its theatrical debut.

Ms. Johansson said in the suit that her agreement with Disney’s Marvel Entertainment guaranteed an exclusive theatrical release, and her salary was based in large part on the box-office performance of the film.

“Disney intentionally induced Marvel’s breach of the agreement, without justification, in order to prevent Ms. Johansson from realizing the full benefit of her bargain with Marvel,” the suit said.

A Disney spokesman said Ms. Johansson’s suit had no merit and is “especially sad and distressing in its callous disregard for the horrific and prolonged global effects of the Covid-19 pandemic.” The company said it “fully complied with Ms. Johansson’s contract and furthermore, the release of Black Widow on Disney+ with Premier Access has significantly enhanced her ability to earn additional compensation on top of the $20 million she has received to date.”


Suosittelut 🕵️

Dan Wang ja Kiinan Sputnik-hetki

Kirjoitin tiistaina taloustieteilijä ja kolumnisti Noah Smithin näkemyksestä Kiinan teknologiasektorin tilasta, ja siitä miten hänen mielestään Kiina haluaa keskittyä jatkossa ns. “hard tech” -sektoreihin, niin kuin puolijohteiden valmistamiseen, kuluttajille internetpalveluita tarjoavien yritysten kustannuksella. Noah oli kirjoitukseensa ammentanut paljon näkökulmia Gavekalin analyytikolta Dan Wangilta, joka seuraa työkseen Kiinan teollisuupolitiikkaa.

Eilen Wang julkaisi oman kirjoituksensa ulkopolitiikkaan keskittyvässä Foreign Affairs -julkaisussa, joten tämän päivän suosittelu on ko. kirjoitus.

Wangin mukaan Kiina koki oman Sputnik-hetkensä, kun Donald Trump astui valtaan vuonna 2016 ja vaikeutti merkittävästi vuodesta 2018 eteenpäin kiinalaisten yritysten pääsyä amerikkalaiseen teknologiaan. Tämä on Wangin mukaan lisännyt Kiinassa painetta olla omavarainen strategisten teknologioiden, kuten puolijohteiden suhteen.

China’s true Sputnik moment has been its realization that it cannot count on the United States to supply its technology—and that it must cultivate domestic alternatives. Washington bristled at Beijing’s ambitions for semiconductor self-sufficiency and then proceeded to punish Chinese companies naive enough to depend on American technologies. U.S. companies are now facing uncomfortable questions on whether they can be counted on to be reliable suppliers. For all the complaints about Xi’s efforts to drive “offensive decoupling,” it is the United States, not China, that is forcing Chinese firms to abandon American products—and now these companies are pursuing domestic self-sufficiency with a vengeance.

Hänen mukaansa, Yhdysvaltain pakotteet ovat saaneet myös aikaan sen, että yksityinen ja julkinen sektori puhaltavat nyt yhteen hiileen aiempaa aktiivisemmin.

Is all of this enough to make Chinese industrial policy work this time around? It is likely that in a decade, China will have made greater technological advancements under the U.S. export-control regime than it would have had the United States not forced China’s leading companies to buy from weak domestic firms. Had the United States implemented necessary but measured reforms—strengthening the Committee on Foreign Investment in the United States and prosecuting intellectual property theft—and stopped there, Made in China 2025 would have likely played out in the usual way, with inefficient state-owned enterprises and government ministries taking the lead rather than innovative tech firms.


Nopeet 🚀