Huomenta! ☕
Haluan kiittää kaikkia teitä lukijoita kuluneesta vuodesta! Transistori palaa 3. tammikuuta.
Transistori on arkipäivisin ilmestyvä, teknologiauutisiin ja internet-kulttuuriin keskittyvä, uutiskirje. Voit ryhtyä Transistorin tilaajaksi kirjoittamalla sähköpostiosoitteesi alle ja painamalla osoitekentän vieressä olevaa Subscribe-nappia!
Vuoden teemat 🌍
Koska tämä on vuoden viimeinen Transistori, ajattelin että kokoaisin yhteen omia ajatuksia vuoden isoimmista teemoista. Viimeisestä osiosta löytyy silti linkit viimeisen 24 tunnin aikana tapahtuneisiin uutisiin ja tapahtumiin.
Yksi syy miksi kirjoitan tätä uutiskirjettä, on että se auttaa itseäni prosessoimaan teknologiamaailman menoa, joten alla sitä prosessointia koko vuoden edestä:
Puolijohteet ja logistiikkaketjut
Puolijohteet ovat taas teknologiamaailman tärkein yksittäinen asia. Ovathan ne sitä aina olleet, mutta koronan vaikutus tuotantoketjuihin on pelkästään alleviivannut tätä. En voi ostaa uusinta PlayStationia tai Xboxia koska Sony ja Microsoft eivät saa tarpeeksi puolijohteita konsoleiden kysyntää vastaavaa valmistamista varten.
Samalla käytettyjen autojen hinnat nousivat pilviin, kun autoteollisuus ei pystynyt tuottamaan tarpeeksi autoja saman pulan takia. Autoista kehittyy renkaallisia tietokoneita, joissa puolijohteilla on jatkuvasti tärkeämpi merkitys. Siksi uutinen siitä, että Ford alkaa suunnittelemaan omia prosessoreitaan ei ollut yllättävä.
Kolmas mainitsemisen arvoinen asia on TSMC:n ja Samsungin välinen kilpailu, jossa myös Intel haluaisi pysyä mukana puolijohteiden valmistajana. Erikoista siitä tekee se, että Intel on myös alkanut valmistuttamaan tiettyjä piirejään TSMC:llä. Samaan aikaan se kilpailee AMD:n kanssa pöytäkoneiden mikroprosessoreista, ja sen liiketoimintaa viime vuodet kannatelleet pilviyritykset ovat alkaneet miettimään omien prosessoreidensa valmistamista.
Kryptot ja web3
Harva asia on yhtä mielipiteitä jakava kuin kryptovaluutat ja niiden jatkeena pidetty web3. Oma suhtautuminen näihin on edelleen varovaisen optimistinen. Silti, kritiikki niitä kohtaan on usein ihan perusteltua.
Esimerkkinä tästä, Bloombergin Joe Weisenthal on useampaan kertaan todennut Odd Lots -podcastissa tänä vuonna, että DeFiä (ja kryptoja yleensä) riivaa tietynlainen loputon itseviittaus: Kryptoyhteisö keksii jatkuvasti sofistikoituneimpia ja innovatiivisempia protokollia ja rahoitusvälineitä, mutta koska kryptot ovat niin vahvasti suljettu omiin ekosysteemeihin, ei noista innovaatioista ole hirveästi hyötyä “oikeassa maailmassa”.
Yhtenä esimerkkinä voidaan pitää Uniswappia, joka on automoitu markkinantekijä. Uniswapin innovaationa (ainakin oman ymmärryksen mukaan) on toimia kryptovaluuttojen “hajautettuna” kauppapaikkana. Transaktioita ei vahvista esim. kolmas osapuoli kuten vaikka Visa tai jokin pankki, vaan alla olevat protokollat varmistavat, että kun ostan Uniswapissa tiettyä kryptoa saan sen myös siihen hintaan kuin ostin, enkä tule huijatuksi. Todella hieno teknologia, mutta niin pitkään kuin kryptot eivät ole valtioiden tunnustamaan valuuttaa, ei se tule hyödyttämään muita kuin kryptointoilijoita.
Vaikka nyt kryptojen kohdalla oltaisiinkin jonkinlaisessa kuplassa, “niukkuus internetissä” vaikuttaa silti mielenkiintoiselta ajatukselta, jonka varaan voidaan toivottavasti rakentaa uudenlaisia liiketoimintamalleja. Karkeasti ajateltuna, kryptot tarjoavat ihmisille uuden tavan tehdä rahaa netissä. Jotkin näistä ovat selkeästi pyramidihuijauksia, mutta toiset, tarjoavat pelaajilleen suhteellisesti hauskemman tavan tehdä rahaa verrattuna normaaliin palkkatyöhön.
Sääntely
Isot teknologiafirmat ja sääntelijät ottivat tänä vuonna rajummin yhteen kuin koskaan aikaisemmin ja todennäköisesti ensi vuonna sama jatkuu. Itse pidän usein näitä tapahtumia tylsinä ja välillä olen myös hyvin vihainen niistä.
Esim. GDPR on kolme vuotta voimaan tulostaan edelleen lähinnä ärsyttävä muutos. Joku on varmasti hyötynyt siitä, mutta suurimmalle osalle EU:n kansalaisista se on johtanut lähinnä siihen, että klikkailemme enemmän bannereita kuin ennen. Ja ainiin, halusivatko Brysselin päättäjät todellakin GDPR:n kanssa vahvistaa Googlen ja Facebookin markkina-asemaa? En usko, mutta niin siinä on käynyt.
Silti, sääntelyllä on paikkansa ja tänä vuonna sitä on mielestäni parhaiten toteutettu Applen ja Googlen sovelluskauppojen maksuihin puuttumalla. Applen käytäntö siitä, että Spotifyn ja Netflixin kaltaiset tilauspalvelut eivät voi laittaa linkkejä sovelluksiin, jotka ohjaisivat muihin maksupalveluihin on ollut härskiä, ja olen (varovaisen) tyytyväinen siihen, että tähän on ainakin yritetty puuttua.
Metaverse
Ja lopuksi metaverse. Tästä on tavallaan vaikeinta kirjoittaa, ja tämä lainaus Benedict Evansilta parhaiten kuvastaa että miksi:
So, all of this is rather like standing in front of a whiteboard in the early 1990s and writing words like interactive TV, hypertext, broadband, AOL, multimedia, and maybe video and games, and then drawing a box around them all and labelling the box ‘information superhighway’. That vision of all consumers everywhere being connected to something was entirely correct, but not like that, and many of those components were blind alleys. ‘Metaverse’ today is again a label for a bunch of words on a whiteboard, some of which are more real than others, and which might well all end up combined, but not necessarily like that. It can also mean whatever you want it to mean - I’m sure other people have definitions that don’t entirely overlap with mine.
Jonkinlainen konsensus vaikuttaa muodostuneen sen ajatuksen ympärille, että internetissä oleskelu ja sen käyttö on jatkossa entistä kolmiulotteisempaa. Ja tämä olisi tietenkin ihmisille hyvin luonnollista. OLED- ja LCD-näyttöjen tuijotus ei voi olla se lopullinen tapa miten käytämme tietokoneita ja internettiä.
Se, että mikä tässä tulee olemaan seuraava askel, ja mitkä yhtiöt sitä maailmaa dominoivat on vielä täysin auki. Mark Zuckerberg uskoo vahvasti VR:n voimaan. Apple ja esimerkiksi Snap työstävät AR:ää ja Microsoft tekee vähän kaikkea siitä välillä.
Nopeet 🚀
(Maksumuuri) TikTok muokkaa algoritmiaan.
Oculuksia myytiin tänä vuonna enemmän kuin Xboxeja.
Shopifyn kautta voi myydä nyt NFT:itä.
(Maksumuuri) Metan Nick Cleggin haastattelu Financial Timesissä.
Hacker Newsissä keskusteltiin eilen monoliiteista ja mikropalveluista.
(Maksumuuri) Netflix alentaa hintojaan Intiassa.
CockroachLabs on nyt 5 mrd arvoinen.
Peter Molyneuxin uusi NFT-peli teki paljon rahaa virtuaalisilla maakaupoilla.
Spotify osti Australialaisen podcast-yrityksen.
Metaversellä on häirintäongelma.
Tim O’reillyn mielestä on liian aikaista innostua web3:sta.
(Maksumuuri) Oracle neuvottelee potilastietoyrityksen ostamisesta.